VICTOR BARSOKEVITSCH

Victor Barsokevitsch (1863-1933) kuvasi 1800- ja 1900-luvun vaihteessa kuopiolaisia ja lähiseutuja neljän vuosikymmenen ajan. Barsokevitschin tuotanto on varsin laaja, ja erityinen siinä mielessä, että toista yhtä kattavaa kokonaisuutta yhden valokuvaamon tuotannosta asiakaskirjoineen ei tuolta ajalta ole Suomessa säilynyt. Barsokevitsch kuvasi lasilevyille, jotka ovat varjeltuneet ateljeen kahdesta palosta huolimatta. Hän lopetti toimintansa valokuvaajana vuonna 1927 ja lahjoitti koko valokuva-arkistonsa, yhteensä 70.000 lasinegatiivia, Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistykselle. Yhdistykseltä negatiivit siirtyivät Kuopion kulttuurihistoriallisen museon huomaan. Lisäksi hänen tuotantoaan on lukuisissa kotialbumeissa.

Victor Barsokevitschin isä oli syntyjään venäläinen ja äiti suomen-ruotsalainen. Venäläistä sukujuurta oleva Victor varttui Helsingissä. Kuopioon hän saapui vuonna 1887, jolloin meni naimisiin Adéle Sallinin kanssa. Kuopio eli tuolloin voimakasta kasvun aikaa Saimaan kanavan myötä parantuneiden vesiliikenne-yhteyksiensä ja teollistumisen takia. Lisääntyvä kaupunkilaisväestö porvareineen ja ennen Suomen itsenäistymistä venäläiset sotilaat olivat tärkeitä asiakasryhmiä.

Barsokevitschin negatiivit sisältävät paitsi aina 1920-luvulle asti muodissa olleita visiittikortteja, myös runsaasti Kuopion kaupunkinäkymiä sekä savolaisia maisema-aiheita. Hän kuvasi omassa ateljeessaan, mutta vei kameransa usein myös paikan päälle tehtaisiin ja kaupungin virastoihin. Kuviin tallentui virkamiehistöä, eri ammattien edustajia ja yhdistysten väkeä. Niinpä Barsokevitschin kuvista voidaan katkeamattomasti seurata kaupungin omaa yhteisöllistä kehitystä. Valokuvaajana Victor Barsokevitschin tuotannosta välittyy lämmin, jopa humoristinen suhtautuminen henkilöaiheisiinsa.

Barsokevitschin valokuvaamo toimi Kuopiossa Kuninkaankadulla, lähellä Tuomiokirkkoa. Se oli osa vanhan kaupungin sydäntä. Täällä olivat vaikuttaneet monet suomalaisuuden rakentamisen merkkihenkilöistä 1840-luvulta lähtien, mm. J.V. Snellman ja hänen ystävänsä runoilija Elias Lönnrot. Barsokevitschin muuttaessa Kuopioon oli Snellman jo palannut Helsinkiin ja kuollut siellä vuonna 1881, joten Barsokevitsch joutui tyytymään vain häntä esittävän patsaan kuvaamiseen.

Vanhan kaupungin alue eli uutta kulttuurista kukoistustaan 1880-luvulla. Valokuvaamo, jonka Barsokevitsch perusti vaimonsa Adéle Sallinin valokuva-ateljeen seuraajaksi, avattiin Kuninkaankadulla vuonna 1887. Vastapäätä kuvaamoa oli Kuninkaankatua jo vuodesta 1880 asuttanut kirjailija Minna Canth ja eteläpäässä katua eleli kuvernööri Alexander Järnefeltin taiteilijaperhe. Näiden kahden perheen ympärille sukeutui 1880- ja 1890 -luvulla vilkas kirjallinen ja kulttuurinen piiri.

Suomalaisuuden muotoutumiseen vaikuttivat mm. Brofeltin veljekset, Erkon veljekset, Järnefeltien sisarukset, Kauppis-Heikki, Jean Sibelius, Lapinlahden Haloset, Matti Kurikka, Venny Soldan ja lukuisia muita. Vaikka Barsokevitsch kuvasikin edellämainittuja persoonia vain satunnaisesti ja ulkopuolelta, tuli hänestä itsestään loppujen lopuksi yhtä merkittävä hahmo sekä kuopiolaiseen katukuvaan että kansalliseen kulttuuri-ikkunaan.

 

.....  

 

...

ADÉLE SALLIN

Victor Barsokevitschin puoliso, oli pitänyt Kuopiossa valokuvaamoa vuodesta 1884. Adéle Sallin (1857-1944) oli nimismiehen tytär Rautavaaralta ja muuttanut Kuopioon äitinsä ja sisarustensa kanssa. Valokuvaamon avatessaan Adéle oli 27-vuotias. Liiketoimen kokemusta hänelle oli ehtinyt kerääntyä jo aiemmilta vuosilta, sillä hän oli pitänyt naisten asusteliikettä ja ompelimoa kahden muun naisen kanssa. Valokuvaajan ammattiin Adéle oli  kouluttautunut mahdollisesti Tukholmassa. Tiedetään, että Adélea avusti myös hänen veljensä Knut, joka toimi valokuvaajana Sortavalassa. Knut Sallin kuoli vain 30-vuotiaana vuonna 1889.

Avioiduttua Victor Barsokevitschin kanssa, valokuvaamo siirtyi Barsokevitschin nimiin. Sallinin oma kuvaamo tuhoutui tulipalossa, mutta uusi valokuvaamo perustettiin Barsokevitschin nimellä Kuninkaankadun ja Minna Canthin kadun kulmaan. Myös se tuhoutui tulipalossa. Vuodesta 1894 lähtien valokuvaamo toimi Kuninkaankadun varrelle valmistuneessa talossa - samassa, jossa VB-valokuvakeskus nykyään sijaitsee. Barsokevitschit myös asuivat tässä rakennusmestari P.J. Pitkäsen suunnittelemassa talossa aina vuoteen 1927 asti, jolloin he muuttivat Helsinkiin eläkepäiviään viettämään.


Oliko Adélella Kuopiossa toimialallaan kilpailijoita? Kuopiossa oli jo 40 vuotta harjoitettu ammattivalokuvausta. Ensimmäisenä valokuvaajana mainitaan vuodelta 1846 Fredrik Rehnström. 1860-luvulla täällä toimivat Gustaf ja Jean Schmidt sekä useita kiertäviä ateljeevalokuvaajia, joista vielä 1880-luvulta nimetään mm. Anna Gläseroff ja R.Rasmussen.

Parhaiten tunnetun valokuvaajan, saksalaisperäisen Arnold Boosin, toiminta ajoittui vuosille 1862-1880. Tilausta pysyvälle valokuvausateljeelle lienee siis ollut. Adéle Sallinin kuvaamon neljän toimintavuoden ajalta (1884-1887) on säilynyt jälkipolville vain muutamia kymmeniä visiittikorttikuvia, joukossa mm. Minna Canthin rintakuva.