Victor Barsokevitsch (1863-1933) kuvasi 1800- ja 1900-luvun vaihteessa kuopiolaisia ja lähiseutuja neljän vuosikymmenen ajan. Barsokevitschin tuotanto on varsin laaja, ja erityinen siinä mielessä, että toista yhtä kattavaa kokonaisuutta yhden valokuvaamon tuotannosta asiakaskirjoineen ei tuolta ajalta ole Suomessa säilynyt. Barsokevitsch kuvasi lasilevyille, jotka ovat varjeltuneet ateljeen kahdesta palosta huolimatta.
Hän lopetti toimintansa valokuvaajana vuonna 1927 ja lahjoitti koko valokuva-arkistonsa, yhteensä 70.000 lasinegatiivia, Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistykselle. Yhdistykseltä negatiivit siirtyivät Kuopion kulttuurihistoriallisen museon huomaan. Lisäksi hänen tuotantoaan on lukuisissa kotialbumeissa.

Puolalaista sukujuurta oleva Victor Barsokevitsch muutti Kuopioon vuonna 1887, tapasi valokuvaajana toimineen Adele Sallinin ja he meinivät naimisiin. Valokuvaamo siirtyi tällöin Victorin nimiin. Kuopio eli tuolloin voimakasta kasvun aikaa Saimaan kanavan myötä parantuneiden vesiliikenneyhteyksiensä ja teollistumisen takia. Lisääntyvä kaupunkilaisväestö porvareineen ja ennen Suomen itsenäistymistä venäläiset sotilaat olivat tärkeitä asiakasryhmiä.

Barsokevitschin negatiivit sisältävät paitsi aina 1920-luvulle asti muodissa olleita visiittikortteja, myös runsaasti Kuopion kaupunkinäkymiä sekä savolaisia maisema-aiheita. Hän kuvasi omassa ateljeessaan, mutta vei kameransa usein myös paikan päälle tehtaisiin ja kaupungin virastoihin. Kuviin tallentui virkamiehistöä, eri ammattien edustajia ja yhdistysten väkeä. Niinpä Barsokevitschin kuvista voidaan katkeamattomasti seurata kaupungin omaa yhteisöllistä kehitystä. Valokuvaajana Victor Barsokevitschin tuotannosta välittyy lämmin, jopa humoristinen suhtautuminen henkilöaiheisiinsa.

Barsokevitschin valokuvaamo toimi Kuopiossa Kuninkaankadulla, lähellä Tuomiokirkkoa. Se oli osa vanhan kaupungin sydäntä. Täällä olivat vaikuttaneet monet suomalaisuuden rakentamisen merkkihenkilöistä 1840-luvulta lähtien, mm. J.V. Snellman ja hänen ystävänsä runoilija Elias Lönnrot. Barsokevitschin muuttaessa Kuopioon oli Snellman jo palannut Helsinkiin ja kuollut siellä vuonna 1881, joten Barsokevitsch joutui tyytymään vain häntä esittävän patsaan kuvaamiseen.

Vanhan kaupungin alue eli uutta kulttuurista kukoistustaan 1880-luvulla. Valokuvaamo, jonka Barsokevitsch perusti vaimonsa Adele Sallinin valokuva-ateljeen seuraajaksi, avattiin Kuninkaankadulla vuonna 1887. Vastapäätä kuvaamoa oli Kuninkaankatua jo vuodesta 1880 asuttanut kirjailija Minna Canth ja eteläpäässä katua eleli kuvernööri Alexander Järnefeltin taiteilijaperhe. Näiden kahden perheen ympärille sukeutui 1880- ja 1890 -luvulla vilkas kirjallinen ja kulttuurinen piiri.

Suomalaisuuden muotoutumiseen vaikuttivat mm. Brofeltin veljekset, Erkon veljekset, Järnefeltien sisarukset, Kauppis-Heikki, Jean Sibelius, Lapinlahden Haloset, Matti Kurikka, Venny Soldan ja lukuisia muita. Vaikka Barsokevitsch kuvasikin edellämainittuja persoonia vain satunnaisesti ja ulkopuolelta, tuli hänestä itsestään loppujen lopuksi yhtä merkittävä hahmo sekä kuopiolaiseen katukuvaan että kansalliseen kulttuuri-ikkunaan.